Wednesday 13 April 2016

Popcult - ohjelmaa ja musikaali

Lähiaikoina minuun on aina ennen conia iskenyt iso epävarmuus siitä, minkä puvun laitan. Niin nytkin. En ole hetkeen ehtinyt tehdä mitään isoja, uusia pukuja, joista olisin ollut erityisen innostunut. Tämä varmasti kontribuoi siihen, että jää yleensäkään jotain pohdittavaa pukuvalintoihin. Tälläkin kertaa pähkäilin hyvän aikaa pukujen vaivalloisuutta pitää päällä versus tunnistettavuus. Lopulta oli helpottavaa todeta, että viis tunnistettavuudesta ja laittaa puku, johon innostusta oli edes vähän. Kyseinen puku oli Ned the Piemaker sarjasta Pushing Daisies.

Conireissu alkoi taas perjantaisella siirtymisellä ystävämme Idan kämpälle. Sieltä käsin oli lauantaiaamulla mukava automatka itse conipaikalle. Lauantain puku oli bileasu!Nitori, jota pidin cosplay-tanssiaisissa. Ajattelin, että puku voisi kaivata vielä pyörähdystä kunnon conissa ja pientä photo shoottia nyt ainakin. Pukua parantamaan lainasin Roosalta ankkarepun nimeltä Kaino-Vieno. Kaino oli pieni reppu, mutta oikein suosittua coniseuraa.

Con alkoi reissulla kirpputorihuoneeseen. Ensinnäkin viemään kavereiden tavaroita myyntiin. Minun mukaani tarttui ruskea puolipitkä peruukki 10 eurolla. Pussissa ei ollut kuvaa, mutta väri oli hyvä ja turhan pituuden voi leikata pois. Tämän peruukin tulevaisuudessa on ehkä Haruhi Fujioka Ouran Highschool Hostclubista. Tai miksei siinä välissä jokin larppi-hahmokin? Kotona totesin, että peruukki oli takussa ja otsahiukset oli nyrhitty melko lyhyiksi. En siti kadu, koska 10 euroa. Ja saan tästä mielenkiintoisen projektin, jossa parhaani mukaan pelastan tämän peruukin.

Käytävässä tapasin tuttuja ja liityin heidän seuraansa Potter-miitissä. Tylyconia mainostettiin ahkerasti ja itselläni ainakin on kaikki suunnitelmat mennä sitten vuoden päästä sinne. Miitistä minulle jäi käteen myös ajatus siitä, että jos Turussa olisi jästihuispausjoukkue, liittyisin ehkä siihen aika äkkiä.

Miitin jälkeen pidin välillä taukoa ohjelmista ja kiertelin taidekujan. Ja käytiin tässä välissä kaupassakin ostamassa välipalaa. Välipalat popsittiin aika nopeasti, koska seuraavaksi oli kiire cossi-kisaan. Kisa ei ollut mitenkään kovin pitkä. Sarjat olivat design ja perus pukukisa. Design-kisa on ideana tosi kiva ja porukka tekee aina tosi siistejä juttuja. Näkee, että itseään ei päästetä helpolla vaikka design ei olekaan suoraan lähteestä.

Kisa loppui aika nopeasti, mikä ei kyllä haitannut, koska marssin siitä suoraan eri päähän rakennusta katsomaan Pottereiden pimeä puoli -luentoa. Sinällään luennossa ei ollut paljoa uutta, mutta pitäjät olivat ihan hauskoja ja nautin silti. Luennon jälkeen jäin oikeastaan vain tönöttämään paikoilleni, koska samassa salissa alkoi pian Steven Universe-luento. Luento oli laadukas ja toi jopa joitain minulle uusia ajatuksia.

Sitten oli hetki vielä conia. Roosa otti hieman kuvia cossistani. Nitori sai ainakin yhdeltä ihmiseltä kehuja ja olin kovin otettu, kun minua sanottiin söpöksi varmaan kolme kertaa alle minuutissa.





















Kuvien jälkeen porukkamme alkoi kasaantua. Viimeinen taidekujakierros tälle päivälle tehtiin ja vegaani-ystäväni johdattivat meidät Soi Soihin syömään. Ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon. Se joka sanoo vegaaniruokaa mauttomaksi ei ole käynyt oikeassa paikassa syömässä.

















Sunnuntain cossi oli Ned the Piemaker. Olin harkinnut, että tekisin hahmolle piirakkalaatikon, jollaisia tv-sarjassa aina välillä näkyy. Ja päällystinkin kotona kenkälaatikon  puupintaa imitoivalla kontaktimuovilla. Mutta laatikko oli vaiva kantaa mukana ja päätin tyytyä vain vaatteisiin. Ehkä hahmo ei ollut erityisen tunnistettava, mutta en piitannut siitä, mikä oli oikeastaan aika vapauttavaa.

Conipaikalla ehdin taas kierrellä hetken taidekujalla ja myyntipöydillä ennen Cosplay ja feminismi-luentoa. Miron näkökulma homona sosiaalialan opiskelijana ja LGBT+ aktivistina oli mielenkiintoinen, koska itselläni ei ole mitään mainittavaa taustaa oikeassa tutkimuksessa aiheeseen liittyen. Valitettavasti luento oli kovin lyhyt, koska juttua olisi varmasti riittänyt tuntikausiksi.


Kiire kuitenkin oli niin meillä kuin luennonpitäjälläkin Valitsen sinut! -musikaaliin. Kaverit olivat pitäneet paikkaa ja jännityksellä asetuimme paikoillemme. Jännitystä oli ilmassa myös kaverimme Nooran puolesta, joka kohta flunssaisena, mutta päättäväisenä kiipeäisi lavalle muiden musikaalilaisten joukossa. 


Musikaali oli upea. Ensinnäkin itkin ihan luvattoman paljon. Toiseksi se puvustus! Niin nokkelia juttuja oli tehty pokémonien puvustamisessa. Blastoise oli yksi lemppareistani. Paljon kimono ja hakama-tyylisiä elementtejä oli käytetty, samoin samurai-haarniskan tyyppisiä osia. Blastoiselle kaiken kruunasi kilpi-reppu. Myös Bulbasaurin sipuli saa erityismaininnan.

Saalis taidekujalta
Musikaalin jälkeen kävimme joukkohalaamassa Nooraa ja liukenimme sitten conipaikalta läheiseen Heseen ja lopulta kotiin. Matkalla puhuimme vielä hassuista Potter-ryhmäcosseista Tylyconia ajatellen. Con oli mukava ja viihdyin vaihteeksi paljon ohjelmissa enkä kadu yhtään; ohjelmat oli hyviä.

Seuraavaksi on edessä Cosvision!

4 comments:

  1. Aaaah minäki haluaisin nähdä ton Pokémon-musikaalin mutta saa nähä tuleeko se johonki coniin mihin itse myös aion mennä. Jos ei niin aina voi toivoo että se löytää tiensä tuubiin...

    Mietin myös että oliko se peruukki kuinka takkuinen? Itse en kyllä kehtais mitään takkukasaa myydä eteenpäin... jos ei sitten iha pilkkahinnalla, tyyliin joku euro tai kaks. Mutta jos saat sen kuntoon niin onha se aina lisää experience pointseja, haha.
    Munki pitäis oikeest käydä läpi tuo mun eka Ukitaken peruukki ja muokata se johonki toiseen hahmoon sopivaksi koska se on oikeest niin takkunen että sitä ei pelasta mikään; kuidut tuntuvat koirankarvoilta ja niskassa on kunnon linnunpesät. :'D Harmittaa sillee ku pitkiä peruukkeja on hankala pitää siistinä ja mulla ku ei oikein riitä kärsivällisyys kampaamaan niitä tuntikausia aina joka conin jälkeen mutta nii-in, silti mä haluun cossata pitkätukkasia hahmoja...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli upea, kannattaa kattoa. Yleisöä pyydettiin olemaan kuvaamatta, koska olivat itse kuvaamassa ja pitäis tulla youtubeen. :)

      Ei se niin paha ollu se takkuisuus. Luulisin et siit selviää melkein vaan kampaamalla. Enemmän harmittaa se, et ne otsahiukset on niin lyhkäset. (Toisaalta itse otin sen riskin et ostin vaikken tienny miltä se tarkalleen näyttää.) Mullaki on ainaki Saitoun pidempi peruukki, joka varmaan pitäis joka conin jälkeen avata ponnarilta ja kammata ja laittaa uudestaan, mut kenellä on aikaa sellaseen?

      Delete
  2. ää oisin kans halunnu nähä ton potter-luennon (ja about kolme mutua luentoa samaan aikaan), mut en sitten kisan jälkeen tajunnu et kello oliki sen verta vähä et oisin sinne ehtiny :'D

    Mäki itkin musikaalissa ihan luvattoman paljon (Esim joku cubone-kohtaus, mistä näitä kyyneleitä oikeen tulee!!). Uaaaa, tää on pakko käydä katoo uudestaan vielä!!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli ihan hauska luento. Se on kyl aina tuska, ku monta hyvön kuulosta luentoa menee päällekkäin.

      Joo, ja siis kun jostain lähistöltä alka kuulua niiskutusta, ni se on menoa itselläkin.

      Delete